TEKSTI KATJA SIRVIÖ
PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUEEN varavaltuutetut ja valiokuntien jäsenet Johanna Peltonen (ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunnassa) ja Mari Markkanen (lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunnassa varajäsenenä) kehottavat kuntalaisia antamaan hyvinvointialueelle suunnatun palautteen ennen kaikkea Pirhan virallisten palautekanavien kautta.
– Siellä on oma tiimi, joka käsittelee palautteet. Ne on pakko käydä läpi ja niistä tehdään raportit. Oikeaa kautta annettu palaute tekee näkyväksi sen, mitä tapahtuu, kun palveluita viedään kauemmaksi, Markkanen sanoo.
Sekä Markkanen että Peltonen kuuntelevat mielellään ihmisten kokemuksia palveluiden toimivuudesta ja pystyvät viemään terveisiä edustamiinsa valiokuntiin, mutta niissä ei päätetä käytännön asioista.
– Aluevaltuustossa, johon varavaltuutettuina pääsemme, päätetään isoista asioista ja linjauksista. Niissä käsitellään todella vähän mitään konkreettista, Peltonen kertoo.
Niin pientä asiaa ei olekaan, etteikö siitä kannattaisi Pirhalle palautetta antaa. Esimerkiksi ruuhka maksuttomassa päivystysavussa kannattaisi tuoda tietoisuuteen, jolloin syntyisi paine lisätä resurssia.
– Ihmiset ovat joutuneet odottamaan jopa 20 minuuttia soittaessaan 116117-numeroon. Palvelu on tosi hyvä, mutta voi olla niin, että kaikki ihmiset pakotetaan hoitamaan asiansa digitaalisten palveluiden kautta, Peltonen huomauttaa.
KUHMOISLAISTEN EI tulisi tyytyä kaikkiin Pirhan tarjoamiin – tai tarjoamatta jättämiin – palveluvaihtoehtoihin. Oman kunnan puolia pitävät varavaltuutetut yhdessä kuntalaisten kanssa.
– Meille on luvattu yhdenvertaisesti saavutettavat palvelut. Nyt ne tuntuvat hieman enemmän loittonevilta kuin tänne päin liikkuvilta, Peltonen sanoo.
Koululaisten liikkuvina palveluina toteutettavat hammastarkastukset ovat yksi esimerkki siitä, miten palvelutasoa voi parantaa vaatimalla. Vaatimassa olivat paikallisten varavaltuutettujen lisäksi koululaisten vanhemmat.
– Kun on riittävän aktiivinen, niin jossain kohtaa se tuottaa tulosta. Kun koululaisten hammastarkastuksista jäi ylimääräisiä aikoja, niin ne on täytetty neuvolaikäisten tarkastuksilla ja saatu näin hyvä käyttöaste palvelulle, Markkanen sanoo.
Peltonen painottaa, että ensi kesänä on huolehdittava, että laboratorionäytteiden ottoon ei tule kuukauden mittaista taukoa vaikka terveysasema on heinäkuun suljettuna. Kyse on lakisääteisestä palvelusta, johon tulee päästä mielellään edes kerran viikossa.
– Ihmisiä tutkitaan kesälläkin. Jos ennen tutkimuksia pitää käydä yhdessä pienessä verikokeessa, on aivan hullua, että hän lähtee sen vuoksi Kangasalle. Pahimmillaan on jouduttu siirtämään lonkkaleikkausaikaa, koska asiakas ei ole päässyt verikokeeseen, Peltonen kertoo.
Pirhan alueella kokeiltiin liikkuvien palveluiden toimivuutta vuonna 2024. Markkasen mukaan palaute niistä oli hyvää, ja ne hän toivookin, että ne saataisiin nopeasti käyttöön laajemmalti. Esimerkiksi hampaiden tarkastukset ja suuhygienistin palvelut olisi helppo tuoda asiakkaiden luokse.
– Palvelupäivä ei ole meille mikään uusi asia, onhan sellainen ollut neuvolassakin käytössä jo pitkään, Peltonen huomauttaa.
YKSI KEINO säilyttää palvelut paikkakunnalla on käyttää niitä matalalla kynnyksellä. Kotisairaala on lakisääteinen palvelu, jonka pitää tulla ihmisten luokse huolimatta siitä, missä sen lähtöpaikka on. Ympärivuorokautinen ambulanssi on pitäjässä päivystyksen puuttumisen vuoksi.
– Käyttöastetta seurataan ja sen perustella tehdään päätökset palveluiden tarjoamisesta jatkossa. Perheiden puolella meillä on tarjolla varhaisen tuen palveluita, joihin on hyvä ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos sellaiselle on yhtään tarvetta, Markkanen muistuttaa.
Päijännekodin omaishoidon vapaiden paikkojen käyttöastetta seurataan syksyyn asti. Käyttöasteen jäädessä matalaksi voidaan katsoa, että paikat on järkevämpi tuottaa jossain muualla.
