KYSYMYKSET KATJA SIRVIÖ
Metsuriksi Hämeenlinnassa opiskeleva kuhmoislainen Evert Pasinen innostui tänä kesänä kilpailemaan moottorisahauksessa.
Miten päädyit kilpailemaan moottorisahauksessa?
– Opettajalta kysyin kerran, että olisikohan sellaista kisasahaa mahdollista kokeilla. Pääsin kokeilemaan, sain sahan kotiin ja treenailin sillä huhti-toukokuun. Toukokuussa oli mahdollisuus lähteä katsomaan kisoja Hankasalmella, mutta päädyinkin kisoihin sahaamaan reissukaverin sahalla. Noh, se meni miten meni, eli aika huonosti. Saha oli täysin vieras ja erilainen, mihin olin tottunut.
– Sain koululta vähän paremman sahan ja treenailin taas kotona. Sitten tuli SM-kilpailut, ja ne menivät vähän paremmin. Kilpailijoita oli kymmenen, kahdeksan miesten sarjassa, yksi naisten ja yksi nuorten sarjassa. Nuorten sarjan mestaruus oli väistämätön.
– SM-kisojen jälkeen sain Husqvarnalta lainaan kunnon kilpasahan. Sillä harjoittelin kisojen välissä. Elokuun puolessa välissä olivat kolmannet kisat, jotka menivät taas luonnollisesti vähän paremmin. Nuorten sarjassa oli kaksi osallistujaa, ja siinä otin 14 pisteellä turpaan.
Miten kisasaha eroaa tavallisesta moottorisahasta?
– Se on niin viritetty kuin moottorisaha voi olla. Sylinteriä on viilattu, imu- ja pakoaukkoja suurennettu ja vauhtipyörää sorvattu kevyemmäksi, joten se lähtee ottamaan kierroksia helpommin. Pakoputkea on avarrettu ja kaasut tulevat nopeammin ja paremmin pihalle. Laippa on erilainen, keskeltä paksumpi. Kun tehoja ja kierroksia on enemmän, saha uppoaa nopeammin puuhun ja suoritus on nopeampi.
Vieläkö jäi kisanälkää ensi kesälle?
– Kyllä jäi nälkää ja on tavoitteita. Kisoissa on ammattilaisia, jotka ovat tehneet tätä monta kymmentä vuotta, ja haluaisin oman suorituksen olevan edes vähän sinne päin. Vielä tulee tyhmiä virheitä. Haluan treenata niin, että virheitä ei tulisi ja saisi sahattua tarkemmin, laadukkaammin ja nopeammin.
Voiko kisamenestyksestä olla apua metsurin työssä?
– Luulisin, että sillä on joku arvo, jos kilpailuissa menestyy. Kisat käydään sellaisissa lajeissa, joita tarvitaan oikeassakin puunkaadossa. Erityisesti tarkkuus on tärkeää. Ja karsinta myös, että senkin osaa tehdä laadukkaasti. Oikeassa työtilanteessa ei kannata liikaa hosua, ettei väsytä itseään ja saa tehtyä työn laadukkaasti loppuun asti.
Opiskelet metsuriksi Hämeenlinnassa. Mikä vei sinne alalle?
– Olen pitkään haaveillut arboristin urasta, mutta siihen ei voi suoraan opiskella, vaan alla pitää olla metsäalan tai lukion tutkinto. Metsäala on ollut sydäntä lähellä, kun perhellä on metsää ja isäkin on alalla. Se on ollut oikean tuntuin valinta. Opiskelen Hämeenlinnassa metsuri- ja metsäpalveluiden tuottajaksi. Opintoihin sisältyy metsän raivuuta, istuttamista ja manuaalista metsän hakkuutta. Metsurien määrä on vähenemään päin, mutta heitä tarvitaan siellä, mihin koneella ei pääse. Sellaisia paikkoja ovat pahat rinteet tai vaikka mökkitontit.
Mikä tekee metsurista hyvän?
– Minun mielestäni se, että tekee laadukasta jälkeä. Liian nopea ei saa olla, ettei jää jotain kohtia tekemättä tai risuja pystyyn. Lisäksi pitää ymmärtää, mitä metsä tarvitsee milläkin hetkellä.
KISASUORITUS
– Moottorisahauskilpailuissa on viisi eri osa-aluetta. Kisassa pitää olla nopea, jäljen pitää olla mahdollisimman hyvää ja laadukasta, ja työ tulee tehdä turvallisesti. Vaaratilanteista tulee sanktiota.
– Tarkkuuskaadossa puu tulee kaataa tarkasti 15 metrin etäisyydelle asetettuun paaluun. Arvostelukohteina ovat suoritusaika, kaatotarkkuus, kaatoloven syvyys ja avauskulma, pitopuun paksuus sekä kaatosahauksen ja kaatokolon alasahauksen välinen tasoero.
– Teräketjun vaihdossa kilpailijan on vaihdettava sahaan toinen teräketju ja käännettävä terälaippa kädessään 180 astetta. Sahalla pitää pystyä ilman korjauksia suorittamaan seuraava osatehtävä. Tehtävä suoritetaan paljain käsin ja käsiin mahdollisesti tulevista haavoista sakotetaan.
– Alta-päältäsahauksessa Kilpailija sahaa kahdesta 35 cm läpimittaisesta tukista 3-8 senttimetrin vahvuiset kiekot aloittaen alapuolelta ja sahaten rungon puolivälissä olevaan maaliraitaan asti. Tämän jälkeen suoritetaan päältäpäin sahaus siten, että sahaukset kohtaavat tukin keskellä mahdollisimman tarkasti ja että sahaukset ovat kohtisuoraan tukin pituussuuntaan nähden.
– Tarkkuuskatkaisussa kilpailija sahaa kahdesta, levyalustan päällä olevasta 35 sentin läpimittaisesta tukista 3-8 senttimetrin vahvuiset kiekot mahdollisimman tarkasti poikki, aluslevyä vahingoittamatta. Sahausten tulee olla myös mahdollisimman tarkasti kohtisuoraan tukin pituusakseliin nähden. Tehtävän vaikeuttamiseksi tukkien sivut on peitetty kolmen senttimetrin vahvuisella purukerroksella.
– Oksien karsimisessa Kilpailijan tehtävän on karsia valmistellusta rungosta noin 30 oksaa mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti, ilman runkovaurioita tai oksantynkiä.
