TEKSTI KATJA SIRVIÖ
KUVANVEISTÄJÄ Viktor Janssonin vaiheet Suomen sisällissodassa ansaitsisivat kokonaan oman artikkelinsa. Heikki Niemeläisen tekemä tutkimus paljastaa, että Jansson oli hyvin lähellä Harmoisten Sairaalaa maaliskuun 10. päivä 1918. Merkittävämpi rooli Janssonilla oli Anianpellon taistelussa huhtikuussa.
Niemeläisen tänä vuonna julkaistussa kirjassa Toven ja Marian Meilahti – Kartalla ja raastuvassa on nähtävissä kuva Hans Kalmin pataljoonan sotilaista Kuhmoisten taistelujen vuosipäivänä 1938. Janssonin istumapaikka pöydän päässä paljastaa hänen asemansa Kalmin pataljoonassa.
– Hän ei ollut mikään rivimies, Niemeläinen huomauttaa.
Viktor Janssonia tunnetumpi on hänen tyttärensä, muumihahmojen luoja Tove Jansson. Toven ajatusmaailman tiedetään olleen varsin vasemmistolainen ja se näkyy hänen taiteessaan muumihahmoista lähtien.
Niemeläisen mukaan aatteelliset jännitteet kiusasivat isän ja tyttären välejä. Ajan hengen mukaan asioista kuitenkin vaiettiin – ja vaietaan yhä.
Niemeläinen on yrittänyt saada käsiinsä Viktor Janssonin rintamalta kotiin vaimolleen kirjoittamia kirjeitä, mutta toistaiseksi turhaan. Janssonit tuntuvat suojelevan Muumi-tuotemerkkiään ikäviltä kolhuilta, jollainen tieto taiteilijan isän sotahistoriasta saattaisi olla.
– Toisaalta saksalaisetkin ovat jo kohdanneet oman historiansa, eivätkö suomalaisetkin voisi tehdä niin? Niemeläinen pohtii.
Isän ja tyttärien välien viilentymisen lisäksi sotatausta johti Viktor Janssonin veistostilausten ehtymiseen ja lähes työttömyyteen. Niemeläinen kirjoittaa aiheesta kirjassaan.
Tove Jansson puolestaan sai elämänsä aikana yhden kirkon alttaritauluun liittyvän toimeksiannon. Hän on maalannut Teuvan kirkon alttaritaulun vuonna 1953. Vaakatasoon maalatun alttaritaulun aiheena on kymmenen neitsyttä.
– Harmoisten sairaalalla oli kymmenen paitatehtaan työntekijää, nuoria naisia, jotka olivat täysin kykenemättömiä käsittelemään sen hetkistä tilannetta, Niemeläinen muistuttaa.
Raamatun kertomuksessa kymmenestä neitsyestä kaikki nukkuivat, viisaat ja tyhmät.
Niemeläinen huomauttaa tämän kaiken olevan toki tulkintaa, mutta kun katsoo alttaritaulua ja neitsyiden takana siintävää maisemaa, se voi näyttää varsin tutulta Harmoisten kaivolla käyneiden silmin.
Niemeläisen tulkinnasta Harmoisten sisällissodan tapahtumista kerrotaan täällä:
2 kommenttiaKommentoi
Nyt on pakko hämmästellä toimittaja Sirviön valitsemaa ajankohtaa tämän jutun suhteen. Onko nämä kansakuntamme ikävät ja häpeälliset muistot pakko kaivaa esiin Joululehdessä? On todella valitettavaa ja hämmästyttävää, jos ei positiivisempia aiheita löydy näin Joulun alla paikallislehteen.
Eivät kaikki kaipaa ainoastaan kepeää jouluilottelua, joten on kiva, että lehdessä on tarjolla myös tällä tavalla merkityksellisiä asioita, vaikka itsessään ovatkin ikäviä. Historiahan on eritoten mielenkiintoista ja merkityksellistä, ja joulunpyhinä on ainakin itselleni hyvä hetki hiljentyä siitä lukemaan. Eli kiitos, että joululehdestä löytyy niiden iloisten aiheiden lisäksi myös hiukan vakavampaakin tarjontaa. En koe, että toimittajan harkintakyky olisi siis lainkaan pettänyt, kun huomioi lukijoita monelta kantilta, päinvastoin!