ÄIDINKIELTÄ OPITAAN jokaisessa oppiaineessa, painotti Saarijärven Keskuskoulun rehtori reilu 20 vuotta sitten siellä työskennellessäni. Esimerkiksi matematiikan sanalliset tehtävät ovat todellakin lukemisen ymmärtämistä, tulkintaa.
Washingtonissa, nelisentoista vuotta sitten, tapasin sikäläisiä opettajia. He olivat huolissaan lukutaidon rapautumisesta ja kertoivat, että 20 prosenttia amerikkalaisista eivät ymmärrä lukemaansa. Tämä ongelma taitaakin näkyä siinä, millaisilla sanankäänteillä maailmaa tänään johdetaan.
Lukutaito on maailman ymmärtämisen edellytys ja se on paikallisesti jokaisen kuntalaisen osallisuuden edellytys. Lukutaidon edistäminen olisikin syytä kirjata kunnan strategiaan tai hyvinvointisuunnitelmaan sekä siihen pitäisi osoittaa rahaa. Miksikö näin?
Siksi koska monilukutaito on työelämätaito. Kykyä lukea ja ymmärtää lukemaansa sekä tuottaa erilaisia tekstejä tarvitaan paitsi työssä niin opinnoissa kuin yhteiskunnallisessa osallistumisessakin. Esimerkiksi Tampere perusti viime keväänä Lukeva Tampere 2027 -työryhmän edistämään suunnitelmallisesti kaikenikäisten kuntalaisten lukutaitoa, eri hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.
Opetushallitus tukee kuntia Lukeva kunta -ohjelmalla. Kuhmoisiin saimme valtionavustusta 30 000 euroa kuntalaisten lukemisen innostamista varten. Rahoituksen turvin palkattiin kirjastolle lukukoordinaattori Noora, joka on luonut lukudiplomit kaikenikäisille. Aikuisten diplomin vinkit sisältävät niin kertomakirjallisuutta kuin tietokirjallisuutta ja myös ”Kuhmoinen mainittu” -teoksia. Kuluvan vuoden aikana suunnittelemme Kuhmoisiin oman lukutaito-ohjelman.
Lukemisesta liikkumiseen. Suomi liikkeelle -ohjelmassa todetaan: kävelemme, seisomme, kannamme, nostamme, kiipeämme portaita, ulkoilutamme koiraa, pelaamme pihapelejä ja hakkaamme halkoja arjessamme entistä harvemmin. Tutkittua on, että liikunnan harrastaminen ei ole riittänyt korvaamaan arjessa liikkumisen heikentymistä. Tällä on ollut merkittävä vaikutus kansalaisten terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn. Meillä Kuhmoisissa liikettä pyritään lisäämään liikuntaneuvonnan hankkeella ikäihmisiin, perheisiin ja nuoriin liittyen.
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee lainsäädännön myötä osaksi perusopetusta elokuussa 2026. Koulupäivän aikaisesta liikkumisesta on vahvaa tutkimusnäyttöä: liikkuminen vaikuttaa myönteisesti oppilaiden keskittymiseen, oppimiseen, käyttäytymiseen ja kouluviihtyvyyteen. Opetussuunnitelman perusteissa annetaan tarkemmat ohjeet, mitä lain määräys käytännössä tarkoittaa. Saattaa käydä jopa niin, että myös koulumatkoihin tulee muutoksia.
Onko kansanterveyden kannalta järkevää, että koululaiset kuljetetaan ovelta ovelle? Tutkitusti kolmen kilometrin kävellen tai pyöräillen kuljettu edestakainen koulumatka kattaa noin puolet päivittäisestä liikkumisen suosituksesta. Miten haja-asutusalueella voisimme edistää liikunnallisia koulumatkoja?
Pertti Terho
2 kommenttiaKommentoi
Vai että oikein liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Käyppäs liikuntatoimen pomo Terho tutkimassa nyt itse kuntoradan perinteisen latupohja. Kuinkahan monta metriä siellä hiihtoa ehkä lajikseen suunnitteleva nuori viitsii tarpoa kun kokeneemmankin km:t jo jäävät vähiin. Kyllä laduntekijän tulee elää tarkasti tässä hetkessä ja tässä päivässä. Ei meillä montaa hiihtopäivää lopultakaan ole ja sekin aika taitaa mennä kirjoitelllessa lehtiin ettei kaukaloon ole jäätä, ladulle ei ole lunta, jäällekään ei uskalla mennä kun siellä kelkka tippuu. Nopeampaa reagointia kelioloihin tarvitaan tässä ajasa juuri nyt. Jos vaikka pe ilta sataa lunta, ajaisi ladut la-aamuna ja vastaavasti su-aamuna jos yöllä tuli lunta. Yllättävän paljon olisi vkl hyville laduille menijöitä, jos vaan … Lumisadepäivät voisi ladun tekijälle hyvittää vkl työ-tunnit vapaana takaisin.
Sama löperyys tuntuu jatkuvan kunnan järjestämien Jämsänkosken vesijumppien osalta joiden viime vuoden puolella luvattiin jatkuvan heti tammikuussa. Ei ole näkynyt. Vähiin käy tammikuun osalta, aika loppuu. Edelllisistä uimapäivistä, niiden aikataulujen muutoksista ei lehdessä mitään informoitu. Moni jäi tuolloin rannalle niistäkin useammasta kyydistä. Ketäs se palveli ?