Ajankohtaista | Ihmiset & ilmiöt | Kulttuuri | Vapaa-aika | Yhdistystoiminta

Päijälässä korjattiin ikkunoita perinnemenetelmillä

Kuva: 2025_22_paijala_talkoolaisia_telineilla_nettiin

TEKSTI & KUVAT SANNA KANTOLA

Päijälässä kunnostettiin pirtin ulkoikkunoita toukokuisena kevätpäivänä. Kyläyhdistys oli kutsunut talkooväkeä tutustumaan korjausrakentamisen perinnemenetelmiin. Ikkunankorjauksen ihmeisiin talkoolaisia opasti rakennusrestauroija Anne Helander.

– Pokien ja karmien maalipinta lohkeilee. Lasiruutujen kiinnityksessä käytetyt kittipalot ovat kuivia ja katkeilleita tai ne ovat tippuneet kokonaan pois, Helander kuvaa talkoolaisille ikkunoiden huonoa kuntoa ja korjaustarvetta.

Joskus linnut tekevät tuhoja ja syövät puitteista kittiä. Siivekkäiden aiheuttamat vauriot voidaan korjata paikkakitillä, koko ikkunaa ei tässä tapauksessa tarvitse ryhtyä korjaamaan.

Sari Vainiolla on kädessään pyöröpensseli, joka toimii mainiosti kitin päälle maalatessa. Anne Helander jakaa maalipensseleitä talkoolaisille.

Ulkoikkunat ovat kovassa kulutuksessa ja niiden kunto voi ensisilmäyksellä näyttää heikolta. Vanhat ikkunanpuitteet on kuitenkin tehty hyvästä, tiheäsyisestä ja hitaasti kasvaneesta havupuusta, mikä tekee niistä kestäviä.

– Nykyään metsää lannoitetaan ja joudutetaan puuston kasvua. Näin puusta tulee ohutsyistä ”höttöä”. Modernit, ohutsyisestä puusta valmistetut ikkunanpuitteet voivat siis olla laadullisesti heikompia kuin vanhat, Helander sanoo.

Jos ikkunan alasarja pitää vaihtaa, kannattaa etsiä asiantunteva puuseppä, joka tuntee puumateriaalit.

– Alasarjoja on syytä kunnostaa hyvällä, tiheällä puumateriaalilla. Näin ne kestävät seuraavallekin sukupolvelle.

Kaisa Jaatinen kuunteli tarkasti Helanderin oppeja. Jaatinen kunnostaa Päijälän lähiseudulla isänsä vanhaa kotitaloa, tavoitteena on saada rakennuksesta talviasuttava. 

– Olen aikaisemmin käynyt Säkylässä Elsi Lehdon kurssilla opettelemassa alkeet ikkunoiden kunnostamisesta, tulin nyt jatkamaan opintoja, Jaatinen toteaa.

Toisen polven päijäläläinen, Kaisa Jaatinen oli tullut Pirtille talkoilemaan ja tutustumaan kylän väkeen.

Pirtin pihaan on pystytetty teltta. Sen sisälle on rakennettu työlinjasto, jolla jo muutama harjoitusikkuna odottaa talkoolaisia.

Aluksi työryhmä kuitenkin puhdistaa kaikki pensselit. Myös uudet maalisudit pestään, koska niissä voi olla esimerkiksi tehdaspölyä. Pesuaineena käytetään mäntysuopaa.

Leena Hämäläinen pesee pensseleitä pirtin WC-tiloissa nopeasti ja tottuneen näköisesti.

– Itse asiassa vähän jännittää, kun en näistä ikkunahommista paljoa tiedä, Hämäläinen tuumaa.

Työvälineiden puhdistamisen jälkeen ikkunat irrotetaan kehyksistä. Ikkunoita irrottaessa on tärkeää muistaa numeroida sekä lasi, että kehyspaikka. Ikkunankarmit suojataan muovilla.

Anne Helander muistuttaa lasien ja kehyspaikan numeroinnista. – Jos paikkoja ei ole numeroitu, jälkeenpäin on mahdotonta tietää, mistä ruutu on.

Kun ikkuna on poistettu kehyksestä, tarkastellaan kuinka laajasti puite pitää kunnostaa. Jos päällyskitit ovat suhteellisen tiukasti kiinni ja jos ne eivät näytä haperoilta, niitä ei kannata irrottaa. Ruutuja ja kulmarautoja ei myöskään irroteta, jos ne ovat hyväkuntoisia.

Talkoolaiset ryhtyvät rapsuttamaan vanhaa, helposti irtoavaa maalia puuosista ja kulmaraudoista.

-Raudoista hiotaan myös ruosteet pois. Kittipinnoistakin poistetaan vanhat maalit ja ne hiotaan, Helander ohjeistaa.

Seuraavaksi kittipinnat voi käsitellä kylmäpuristetulla pellavaöljyllä. Tämän jälkeen niiden annetaan kuivua pari vuorokautta.

Osa työryhmästä hioo jo siistittyjä puuosia. Myöhemmin nekin kyllästetään kylmäpuristetulla pellavaöljyllä. Öljyä voi levittämisen jälkeen varovasti lämmittää kuumailmapuhaltimella, näin se imeytyy tehokkaammin.

Helander näyttää mallia ja lämmittää varovasti pellavaöljymaalia kuumailmapuhaltimella.

– Pellavanöljymaali tarvitsee kuivuakseen lämpöä, valoa ja kuivaa ympäristöä, Helander muistuttaa.

Luonnollisessa prosessissa ultraviolettivalo kuivuttaa maalin. Ihanteellisin aika työskentelyyn on keväällä, ennen juhannusta. Maali kuivuu parissa vuorokaudessa ulko-olosuhteissa. Juhannuksen jälkeen ilmankosteus lisääntyy syksyä kohti ja kunnostuksessa käytettyjen materiaalien kuivumisaika pitenee.

-Jos tekee kunnostusta sisätiloissa, kuivumiseen riittää syksyllä muutama päivä, silloin kun huonelämpötila on normaali, noin 18-20 astetta.

Maaliin voi myös laittaa kuivumista nopeuttavaa ainetta, esimerkiksi sikkatiivia. 

Pirtin pihaan pystytetty työlinjasto. Irrotetut ikkunat odottavat pöydillä käsittelyä.

Kun ikkunoiden maalatut pinnat ovat kuivuneet, ja jos lasiruutuja ei ole irrotettu, tehdään niin sanottu paikkakittaus. Helanderin ohjeiden mukaan siihen käytetään joko Illbruckin pellavanöljykittiä tai Danalimin vastaavaa tuotetta. Pellavaöljymaalin ja kitin yhteensopivuus on aina tarkistettava.

Kitin levittämisen jälkeen sen päälle voi heti maalata pellavaöljymaalilla. Ikkunasiveltimet tai pyöröpensselit sopivat parhaiten tähän työvaiheeseen. Tavoitteena on, ettei kitti lähde liikkeelle.

– Käden täytyy olla maalatessa kevyt. Sivellään siis varovasti, Helander vinkkaa.

Talkoolaiset saivat Päijälässä vallinneen poutaisan päivän aikana paljon oppia ikkunoiden kunnostuksesta. Talkoilu jatkuu pitkin kesää, niin kauan kuin korjattavia ikkunoita riittää. Jos haluat osallistua Pirtin ikkunoiden kunnostukseen, ota yhteyttä Päijälän kyläyhdistykseen.

Taltta on ikkunan kunnostuksessa tärkeä työväline. Se ei kuitenkaan saa olla liian terävä. Terävä taltta voi vahingoittaa lasiruutuja, jos niitä ei ole irrotettu puitteista.

Kommentoi

Nimi ja sähköpostiosoite tulee vain toimituksen käyttöön. Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt tietosuojaselosteen.