TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
PIENET POSITIIVISET asiat kertaantuvat, oli hyvinvointi- ja liikunta-alan yrittäjä Saija Vaskisalo-Uddin viesti niille parille kymmenelle naiselle, jotka olivat kokoontuneet naisten aamupäivään seurakuntakodille sunnuntaina. Esimerkkinä hän mainitsi 20 päivittäin tehtyä kyykkyä, joista kertyykiin kuukaudessa 560 kyykkyä, joka puolestaan vastaa neljän kilometrin lenkkiä.
Vaskisalo-Udd kiinnostui jo nuorena paitsi liikunnasta myös hyvinvoinnista. Hänet saattoikin kouluvuosina löytää Kuhmoisten kuntosalin lisäksi töistä terveyskeskuksesta tai Päijännekodilta. Ylioppilaskirjoituksissa hän kirjoitti muun muassa biologian, terveystiedon ja psykologian.
– Terveysaiheet ja auttaminen on minun juttuni.
Työssään Järvenpään päihdesairaalassa Vaskisalo-Udd oppi, kuinka monen vaikea päihdeongelman takana vaikuttavatkin elämänhallintataidot, traumat ja mielenterveysongelmat. Potilaat tarvitsivat tärkeää päihteetöntä tekemistä, mikä korvaisi huonot valinnat. Vaskisalo-Udd alkoi pitää potilaille helppoa liikuntaa, joka takasi positiivisia kokemuksia.
– Moni meistä ajattelee, että ei halua käyttää alkoholia, ei halua valvoa myöhään, tai haluaa laihtua. Pelkkä halu ei kuitenkaan riitä, vaan pitää tietää, miten toimia vaihtoehtoisesti.
Vaskisalo-Udd halusi päästä vaikuttamaan ihmisten elämään ja rikkomaan liikuntaan liittyviä ennakkoluuloja. Vierumäellä hän oppi soveltavasta liikunnasta. Sen mukaan liikunnan pitää sopia ihmiselle, eikä ihmisen sopeutua väkisin sellaiseen liikuntaan, josta hän ei pidä.
– Liikunnan pitää vastata yksilön tarpeisiin. Lenkki ja kuntosali eivät ole ainoita keinoja harrastaa liikuntaa, eikä keho tiedä, missä kyykyt tehdään.
Työskennellessään opintojen aikana Lahdessa nuorten parissa, Vaskisalo-Udd näki omin silmin pienten positiivisten asioiden kertaantumisen. Liikunta ei ole vain harrastus, vaan se voi olla tekijä, jonka avulla nuori jaksaa tulla aamulla kouluun.
Liikunnan pitää vastata yksilön tarpeisiin. Lenkki ja kuntosali eivät ole ainoita keinoja harrastaa liikuntaa, eikä keho tiedä, missä kyykyt tehdään.
Saija Vaskisalo-Udd
TYYTYMÄTTÖMYYS SYNTYY muutoksesta, joka ei ole toteutunut. Moni meistä jää kiinni toiveesta, että olisipa enemmän tai vähemmän jotain. Usein toiveet liittyvät toimintakykyyn tai ulkonäköön.
– Jotkut asiat ovat sellaisia, että hyvä vaihtoehto on harjoitella hyväksymään olemassaoleva tilanne. Joitain voi lähteä muuttamaan. Mutta miksi muutos on niin vaikeaa? Vaskisalo-Udd kysyi.
Eteen päin pääsee pienin tavoittein. Tammikuussa lehtien kannet valtaavat 20 kilon painopudotukset ja kokonaisvaltaiset elämäntapamuutokset eivät ole ainoa vaihtoehto. Jollekin voi riittää, että ottaa tavoitteeksi kävellä postilaatikolle niinäkin päivinä, kun posti ei tule. Ruutuaikaa voi vähentää kuudesta tunnista viiteen ja puoleen. Päivässä voi syödä yhden hedelmän totuttua enemmän.
– Päivittäisten esteiden sijaan olisi hyvä miettiä pieniä mahdollisia muutoksia arkeen.
Lisäksi Vaskisalo-Udd kehottaa kiinnittämään huomiota sisäiseen puheeseen sekä siihen, mitä ajattelemme itsestämme. Negatiivinen ajattelu aiheuttaa kehoon stressitilan ja parempi olisikin keskittyä siihen, mihin me ja kehomme pystymme.
Itsestä huolehtiminen ei ole urakka, joka suoritetaan, vaan elämisen tapa.
Tarja Vesikallio
NAISTEN AAMUPÄIVÄN toisella puoliskolla seurakunnan diakonityöntekijä Tarja Vesikallio puhui henkisestä jaksamisesta.
– Arjen kiire, työelämän vaatimukset ja perheen tarpeet vievät helposti kaiken huomion. Itsestään huolehtiminen on kuitenkin perusta, jolle kaikki tekeminen rakentuu. Se ei ole itsekyyttä vaan viisautta, Vesikallio huomautti.
Kaikki, mitä teemme oman hyvinvointimme eteen on itsestä huolehtimista. Fyysisen tekemisen, riittävän unen ja monipuolisen ravinnon lisäksi myös rajojen asettaminen ja omien tarpeiden kuunteleminen on keinoja huolehtia itsestä.
Vesikallion johdolla aamupäivään osallistuneet saivat kertoa, miten pitävät itsestään ja jaksamisesta huolta ja millaista itsestä huolehtiminen on ollut elämän eri vaiheissa. Taukojumppana osallistujat saivat asettaa itsensä oikeaan kohtaan janalla, joka kertoi, kuinka helppoa ei:n sanominen on.
– Elämä tuo tullessaan vaikeitakin vaiheita. Niille ei voi mitään, mutta suhtautumiseen voi vaikuttaa. Vaikean asian hyväksyminen ei ole alistumista, Vesikallio sanoi.
Jaksamista lisää itsensä myötätuntuoinen kohtelu, sekä rutiinit. Aina ei myöskään tarvitse jaksaa, vaan levähtäminen on täysin hyväksyttävää.
– Itsestä huolehtiminen ei ole urakka, joka suoritetaan, vaan elämisen tapa, Vesikallio totesi.
Saija Vaskisalo-Udd
– Hyvinvointi- ja liikunta-alan yrittäjä toiminimellä Vuoreva.
– Kirjoittanut ylioppilaaksi Kuhmoisista vuonna 2014.
– Opiskeli vuoden Joutsenon kansanopistosta kielten linjalla, pääkielenä japani, sivukielinä englanti ja venäjä.
– Opiskeli sairaanhoitajaksi HAMK:issa Forssassa, pääpaino oli akuutti- ja mielenterveystöissä.
– Vietti kolme kuukautta ulkomaanvaihdossa Skotlannissa.
– Työskenteli kolme vuotta Järvenpään päihdesairaalassa.
– Opiskeli Vierunmäellä liikunnanohjaakasi.
– Työskenteli opintojen aikaan Lahden nuorisopalveluilla.
– Perusti oman yrityksen vuonna 2016.







