1. Mitä seurakunnan toimintaa vahvistaisit ja mistä vähentäisit, jos käytettävissä oleva rahamäärä pysyisi ennallaan?
– Meidän tulee vahvistaa seurakunnassamme toimintaa, joka on ydinsanomaamme: sanan ja sakramenttien jakamista seurakuntalaisille huomioiden nykymaailman muutokset ja tavat tavoittaa seurakuntalaisia. Jos verotulot ja muut tuotot pysyisivät nykyisellä tasolla, niin meidän tulee tarkkaan harkita miten suhtaudumme avoimiksi tuleviin virkoihin ja muihin työpaikkoihin seurakunnassamme. Meidän tulee huolehtia hyvin kiinteistöistä, jotka ovat välttämättömiä seurakunnan toiminnalle, ja pystyä luopumaan vähällä käytöllä ja vain kustannuksia tuottavasta rakennuskannasta.
2. Olisitko valmis muuttamaan Kuhmoisten kirkon sisätiloja monikäyttöisemmiksi, jotta kirkko soveltuisi jumalanpalvelusten lisäksi paremmin erilaisiin kokoontumisiin ja tapahtumiin? Millaisia muutoksia hyväksyisit?
– Meillä Kuhmoisten kirkko on toisenlainen kuin muut seurakuntamme kirkot, sillä meillä on iso eteistila, joka palvelee hyvin esimerkiksi kirkkokahvien jakopisteenä. Minusta urkuparven alta voisi ottaa muutaman penkkirivin pois, jolloin olisi mahdollista sijoittaa siihen tilaan lapsille oma leikkipaikka ja muutama pöytä tuolineen pientoimintaa ja kahvittelua varten. Seurakuntakodin läheisyys luo hienot tilat laajemmalle toiminnalle ja isommalle osallistujamäärälle, joten kirkko ei ole meillä ainoa tila toiminnan järjestämiseen.

3. Oletko kirkkovaltuutettuna ensisijaisesti seurakuntalaisten toiveiden välittäjä, taloudesta ja omaisuudesta huolehtiva päätöksentekijä, hengellisen yhteisön rakentaja vai käytännön seurakuntatyöhön osallistuva vapaaehtoinen?
– Olen taloudesta ja omaisuudesta huolehtiva päätöksentekijä ja olen ollut sitä jo kohta 14 vuotta kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa. Tämä johtuu omasta työurastani, joka on painottunut taloushallintoon liki 40 vuoden ajan. Olen myös käytännön seurakuntatyöhön osallistuva vapaaehtoinen, sillä vastaan Naisten Tupailtojen järjestämisestä kerran kuukaudessa ja Kahville kirjastoon -toiminnasta torstaisin omalta osaltani. Osallistun myös messujen toteutukseen tekstien lukijana, ehtoollisen jakajana sekä kirkkokahvien järjestäjänä.
4. Keiden seurakuntalaisten tarpeet jäävät mielestäsi nykyisin liian vähälle huomiolle? Miten selvittäisit myös niiden ihmisten näkemyksiä, jotka osallistuvat seurakunnan toimintaan harvoin?
– Meillä on ollut Siunauksen signaalit -keskusteluja paikallisesti vuonna 2024, jossa koottiin eri ikäisistä seurakuntalaisista ryhmiä keskustelemaan heidän näkemyksistään seurakunnasta, sen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Tämä toiminta pitäisi saada meillä vakiintumaan, sillä meidän tulee tehdä seurakuntaa ja sen toimintaa paremmin näkyväksi kaikille ja painottua toimintaan, mitä seurakunnassamme tarvitaan ja mitä seurakuntalaiset toivovat. Aina kun kohtaamme ihmisiä heiltä voisi kysyä seurakunnan toimintaan osallistumisesta ja millaista toiminnan pitäisi olla, jotta osallistumista olisi enemmän.
5. Mitä sellaista osaamista tai kokemusta toisit valtuustoon, jota seurakunnan päätöksenteossa tarvitaan? Kerro, miten käyttäisit sitä käytännössä.
– Olen jo tuonut ja toisin jatkossakin vahvaa taloudellista osaamistani seurakuntalaisten käyttöön. Yritysmaailmassa niin yksityisissä yrityksissä kuin julkistaloudessakin pätevät samat taloudelliset lait. Käytännön toiminnalle pitää olla riittävästi varoja oli toiminta toteutettu seurakunnan viranhaltijan, työntekijän tai vapaaehtoisen vastuunkantajan voimin. Olen useasti tehnyt laskelmia ja vertailuja päätöksenteon tueksi siitä, mikä olisi järkevää ja miten sen voisi toteuttaa. Tarkistan myös aina seurakunnan käyttämien alihankkijoiden taustoja suuremmissa investoininkohteissa, jotta voimme turvata seurakunnan varojen käytön taloudellisesti toimeentulevien yhteistyötahojen kanssa.
Lea Sinivaara
Kokoomus ja kirkon uudistajat





