TEKSTI KATJA SIRVIÖ
KUHMOISTEN KUNNANHALLITUS antoi maanantaisessa kokouksessaan yhtenäiskoulun C-rakennuksen ohjausryhmälle luvan käynnistää hankesuunnittelu ja laajentaa hankeselvitys koskemaan koko koulukampusta. Kunnan tämän vuoden talousarvioon on hankesuunnittelua varten varattu 50 000 euron investointimääräraha.
Vuonna 2025 C-rakennuksen suunnittelun tueksi perustettu ohjausryhmä päätyi tilaamaan ulkopuolisen selvityksen koulukampuksen rakennuksiin liittyen. Raportin tekijäksi valikoitui Brado Oy. Prosessin aikana tietoon tuli myös B-rakennuksen peruskorjauksen tarve. Kesällä 2026 tehdyissä täydentävissä tutkimuksissa todettiin, että rakennuksen alapohja on ohuen lämmöneristekerroksen takia rakennefysikaalisesti puutteellisesti toimiva. Rakennuksesta kerätystä yhdeksästä näytteestä kahdeksassa oli eriasteisia vaurioviitteitä.
Brado Oy:n tarveselvitys koski yhtenäiskoulun kaikkia rakennuksia: uutta A-rakennusta, pienempien koululaisten käytössä olevaa B-rakennusta, käytöstä poistettua C-rakennusta, liikuntakäytössä olevaa D-rakennusta sekä taideaineiden väistötilana toimivaa T-rakennusta.
Ratkaisuvaihtoehtoja Brado Oy esitteli kolme. Peruskorjausvaihtoehdossa B-rakennus peruskorjataan kädentaitojen käyttöön, C-rakennus puretaan ja T-rakennus myydään. Vaihtoehdon kustannusvaikutus olisi 1 540 000 euroa.
Uudisrakennusvaihtoehdossa B-, C- ja T-rakennuksista luovutaan ja suunnitellaan A- ja D-rakennukset yhdistävä kädentaitojen talo -uudisrakennus. Kustannusvaikutus olisi 1 745 000 euroa. Kolmannessa vaihtoehdossa B-, C- ja T-rakennuksista luovutaan ja hankitaan vuokralle A- ja D-rakennukset yhdistävä tilaelementti. Tämän vaihtoehdon kustannusvaikutus olisi 1 625 000 euroa.
4 kommenttiaKommentoi
Kun tämä koulukampushanke valmistuu, on peruskoulussa ehkä enää 60 oppilasta. Siis luokilla 1-9 on kullakin luokalla alle 10 oppilasta. Kuhmoisissa ei ole tietääkseni tehty kouluselvitystä. Kouluselvitys (tai palveluverkkoselvitys) on kunnan virallinen asirja, jolla ennustetaan tulevaa oppilasmäärää ja suunnitellaan koulujen tarvetta. Sen tietojen pitäisi pohjatua väestöennusteeseen. Kuhmoisissa selvityksestä pitäisi ilmetä milloin opetus siirretään yhdysluokkiin ja miten tulevaisuudessa kotipaikat sijoitetaan.
Edellisen kommentoijan kirjoitus näyttäisi jälleen olevan tuttua mutu-huttua, jota edellisen kouluprojektin aikana kuultiin runsaasti. Kuhmoisten yhtenäiskoulun ensimmäiset yhdysluokkalaiset ovat jo yläkoulussa, tosin vuosien mittaan luokkakoot kasvoivat muuttoliikkeen ansiosta niin paljon, että ne erotettiin omiksi luokikseen yläkoulun kynnyksellä. Tällä hetkellä yhdysluokkana opiskelee 1.-2. -luokat, joista jälkimmäisellä tosin on 15 oppilasta. Tilastoja tutkimalla selviää se, että luokan oppilasmäärä ei ole sama kuin ikäluokan syntyneiden määrä. Yhdysluokkaopetuksen tilantarpeissa on huomioitava myös se, että vaikka iso osa oppiaineista opiskellaan yhdessä, niin esimerkiksi matematiikka, suomen kieli ja englanti opetetaan ryhmille luokkatason mukaisesti. Jokainen ymmärtää, että kaksi ryhmää ei voi opiskella samassa tilassa esimerkiksi englantia ja matikkaa samaan aikaan. Jospa ainaisen "realismiin" verhotun negatiivisuuden sijaan nähtäisiin asioissa positiivisia mahdollisuuksia, kuten muuttoliike hyvän opetuksen ja terveiden tilojen perässä. Sen on jo kertsalleen päiväkotimme ja toistamiseen uusi koulurakennuksemme lukion vetovoiman perusteella todistanut oikeaksi.
Okei, siis B-, C-,T-, A- ja D-rakennukset? Hyvä, jos kaikki lukijat hahmottavat ilman kuvitusta, että mitä siitä seuraa, kun tuosta ja tästä luovutaan ja sitä sun tätä otetaan vuokralle. Ja pitäisikö uutisessa kustannukset yrittää pilkkoa sellaisiksi, kuin per oppilas ja per veroja maksava? Mutta enpä ole löytänyt myöskään mistään, että onko Kuhmoisissa tehty väestöennusteeseen pohjautuvaa selvitystä siitä, miten tulevaisuudessa kotipaikat sijoitetaan. Tehdäänkö ”Koulukampusta” millä tiedoilla? Toki jos Brado Oy:n tarveselvitys, johon uutisessa viitataan, olisi julkinen, ei tarvitsisi niin kysellä. Kuhmoisissa syksyllä 2025 oli 1.–6. luokilla 78 oppilasta ja 7.–9. luokilla 41. Siis samat luvut kuin Siikaisissa, jossa hyvinvointilautakunta päätyi yhdysluokkiin siirtymisestä 13.4. kokouksessaan. Siikaisissa 1.–2. luokka, samoin 3.–4. luokka ja 5.-6 luokka toimivat nyt yhdysluokkina. Kun päätös Siikaisissa tehtiin, oli oppilaita 1.–6. luokilla 72 ja koko yhtenäiskoulussa 108. Jos yhtenäiskoulun kotipaikat vähenevät nykyisestä yhdeksästä esim. viiteen, niin eikö se lainkaan vähennä uusien tilojen tarvetta? Uutisen mukaan kädentaitojen talo -uudisrakennus maksaisi 1 745 000 euroa. Syyslukukaudella 2025 oli 1.–6. luokilla 12 tuntia kädentaitojen opetusta ja 7.–9. luokilla 5 tuntia kädentaitojen opetusta. (Lukion opetussuunnitelma ei sisällä kädentaitojen opetusta.) Kun koulukampus valmistuisi, olisi opetus yhdysluokissa ja 1.–6. luokilla 6 tuntia kädentaitojen opetusta ja 7.–9. luokilla 3 tuntia kädentaitojen opetusta. Yhteensä kädentaitojen opetusta olisi siis 9 viikkotuntia. Toki viimeisen päälle tehty kädentaitojen talo, jossa olisi kuusi päivää viikossa tilaa työväenopiston, asukaskäytön tai harrasteryhmien toiminnalle, voisi olla vetovoimatekijä. Mutta voitaisiinko tämä vetovoimatekijä tehdä peräti nykyisiin tiloihin, pienemmillä euroilla?
Näin some siis toimii. Heti edellisen kirjoitukseni jälkeen sain sähköpostiini Brado Oy:n tarveselvityksen Yhtenäiskoulun tilajärjestelyistä. Selvityksessä todetaan, että vuonna 2022 valmistuneen ”A-rakennuksen” (pääkoulu) maksimihenkilömäärä 283 ja nykyinen käyttöaste 60 %. Että tilaa on yllin kyllin ja aina jää enemmän tyhjäksi. Ja jos olisi tarvetta, tilojen tilatehokkuutta voitaisiin parantaa monella eri toimenpiteillä. Että Yhteinäiskoulun rakennusten nykyinen kokonaispinta-ala 5500 m2 on aivan liian suuri pelkästään sivistystoimen käyttöön. Ja että tulisi myös huomioida, että lapsimäärän vähentyminen heijastuu ensimmäisenä päivähoitoon. Hyvä, jos päätettiin laajentaa hankeselvitys koskemaan koko koulukampusta, sillä myös esiopetuksen tiloja tulee vapautumaan muuhun käyttöön.