Rehtori Juha Nupponen kiittelee kouluruokaa, ymmärtää huolestuneet puheet taloudesta, ja ihmettelee, kuka taikuri hoitaisi sekä hänen että sivistystoimenjohtajan työt

TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ

KÄNNYKKÄKÄYTÄNTÖJÄ TIUKENNETTIIN Kuhmoisten yhtenäiskoulussa kuluvan lukuvuoden alkajaisiksi. Viime vuonna yläkoulun oppilaat saivat käyttää kännykkää yhdellä välitunnilla aamupäivän aikana, mutta nyt peruskoulun oppilaat viettävät koko koulupäivän ilman puhelinta.

– Ehdotus käytäntöjen kiristämisestä tuli koulun aikuisilta. Kännykkävälitunnin jälkeen osalla oppilaista puhelin saattoi jäädä taskuun, ja se toi hieman haasteita. Tällainen tiukempi linja on käytössä monessa muussakin koulussa, yhtenäiskoulun rehtori Juha Nupponen kertoo.

Uutta lukuvuotta on takana kuukauden verran. Nupposen mukaan lukuvuoden alku on koulun henkilökunnalle aina omanlaisensa rutistus, mutta kulunutta elokuuta hän kuvaa erityisen vauhdikkaaksi.

– Mitään erityistä syytä en sille osaa sanoa, mutta yksittäisiä tekijöitä ovat aiempaa vaativamman tuen järjestäminen sekä alkuluokka, jonka henkilökunnan päiväjärjestyksiä viilataan vieläkin, Nupponen kertoo.

Alkuluokka on opetusmuoto, jossa esikoululaiset sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat opiskelevat yhdessä. Yhteistä opetusta on muutamia tunteja viikossa, ja opetus tapahtuu pienemmissä ryhmissä. Alkuluokkatoiminta käynnistyi Kuhmoisissa viime vuonna nykyisten ensimmäisen ja toisen luokan yhteisillä oppitunneilla, tänä vuonna mukaan liittyivät esikoululaiset.

Oppimisen tuki muuttui vuosi sitten, kun kolmiportainen tuki poistui, ja oppilaille haluttiin löytää täsmällisiä tukimuotoja. Myös lukiolaiset saivat mahdollisuuden erityisopetuksen saamiseen, joskaan Kuhmoisissa ei ole tehty yhtään hallintopäätöstä erityisopetuksesta.

– Erityisopettajalla on kuitenkin viisi viikkotuntia käytettävissä lukiolaisten kanssa, Nupponen kertoo.

Muutokset oppimisen tuessa ovat vähentäneet byrokratiaa, mutta opetushallitus on juuri julkaissut uudet pedagogiset asiakirjalomakkeet, jotka Kuhmoisissakin otetaan käyttöön.

– Tällaisia muutoksia tulee koko ajan, kun todetaan, että joku lomake ei toimi, kuten on ajateltu.

SYKSYN YLIOPPILASKOKEET lähestyvät ja Nupposen mukaan kirjoitusten päätteeksi kaksi kokelasta on saamassa valkolakin päähänsä. Toinen heistä on valmistumassa poikkeuksellisen nopeasti, kahdessa ja puolessa vuodessa.

– Kouluruokailuun on satsattu paljon. Ateria- ja puhtauspalveluiden päällikkö Suvi Lehmussaari on tuonut paljon uusia asioita, esimerkiksi ruoka-agentit kokoontuvat kerran kuukaudessa, Nupponen kertoo.

Ruoka-agentit ovat eri-ikäisiä oppilaita, jotka osallistuvat kouluruokailun suunnitteluun.

Opiskeluhuollon nykytilanne saa niin ikään rehtorilta kiitosta. Psykologi on tavattavissa kerran viikossa, kuraattori ja terveydenhoitaja kahdesti viikossa. Tiistaisin kaikki ovat paikalla samaan aikaan, ja iltapäivästä on varattu aikaa sekä heidän että koulun henkilökunnan yhteisille palavereille.

– Opiskeluhuolto on mennyt parempaan suuntaan, mutta psykologin yksi päivä ei meinaa ihan riittää, Nupponen myöntää.

ARJEN PYÖRIESSÄ koulukampuksella yhtenäiskoulun ja sivistystoimen asiat puhuttavat ympäri pitäjää. Kunnanhallitus on antanut ohjausryhmälle luvan käynnistää hankesuunnittelu, joka koskee koko koulukampusta. Tuoreimpien tutkimusten mukaan myös koulun B-rakennuksessa, eli rakennuksessa, jossa opiskelevat esikoululaiset sekä 1-4 -luokkalaiset, on sisäilmaongelmia. Taideaineiden opettaminen T-rakennuksessa (entinen Tekevä) ei sekään voi olla pysyvä ratkaisu, sillä tila ei mahdollista opetussuunnitelman toteuttamista.

– Siellä ei ole mahdollisuutta elektroniikan opetukseen, eikä 3d-tulostusmahdollisuutta. Käsityön opetus on nykyään monimateriaalista, ja tilojen pitäisi olla sellaiset, että opettaja näkee joka paikkaan, Nupponen kertoo.

Rakennusyritys Brado Oy on esitellyt kolme vaihtoehtoa koulukampuksen kehittämiseksi. Nupposen mukaan hänelle tärkeintä on se, että käytössä ovat turvalliset ja terveelliset tilat työskennellä. Ekologisena ihmisenä hänkin suosisi olemassa olevien rakennusten hyödyntämistä, mutta: – Itselläni on kokemus, että pari vuotta sisäilmaremontin jälkeen ihmiset alkavat oireilla uudestaan. Siinä mielessä toiveissa on saada uutta ja puhdasta tilaa.

Sekä Nupponen että sivistyslautakunta kiinnittivät Bradon esityksessä huomiota siihen, että ikäluokkien katsotaan tulevaisuudessa pienenevän. Syntyvyyden ennustetaan kyllä laskevan, mutta Nupposen mukaan tällä hetkellä koulussa olevat ikäluokat ovat kaikki kasvaneet muuttoliikenteen myötä. Esimerkiksi nykyisiä 7- ja 8-luokkalaisia oli yhdysluokalla aikanaan kahdeksan, nyt heitä on 19.

– Emme voi ajatella ikäluokkien vain kutistuvan kasaan. Siksi koulurakennusten suunnittelussa pitää ottaa huomioon tilojen joustavuus. Olen hirveän tyytyväinen A-rakennuksen tiloihin, joissa väliseiniä voi avata, jos luokka on iso.

HYVINVOINTIALUEIDEN MYÖTÄ sivistystoimesta tuli kuntien kallein toimiala. Nupponen ymmärtää sivistystoimen rahankäytön olevan suurennuslasin alla, ja myöntää, että se ei ole mennyt kuten olisi pitänyt.

– Yhtenäiskoulun taloudessa on ollut kummallisuuksia. Kirjanpito on laahannut ja kirjaukset ovat olleet virheellisiä, joten talouden seurantakin on ollut vaikeaa.

Nupposen aloittaessa rehtorina Kuhmoisissa hän sai kuulla olevansa tiukka rahankäyttäjä. Nyt hän iloitsee siitä, että koulun henkilökunta on niin ikään etsinyt säästökohteita.

Yhdeksi isoksi säästökohteeksi on kunnan päättäjienkin taholta ehdotettu sivistystoimenjohtajan ja rehtorin virkojen yhdistämistä. Ehdotus saa Nupposen huokailemaan. Työpäivät venyvät usein 12-tuntisiksi pelkästään hallinnollisten töiden vuoksi.

– Haluaisin olla enemmän oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa ja tavata henkilökuntaa, mutta suurin osa työajasta menee tietokoneella istumiseen. Ihmettelen, kuka taikuri voisi hoitaa sekä minun että Pertin (Terho, sivistystoimenjohtaja) työt. Minä se en ole.

Virkojen yhdistämistä perustellaan usein sillä, että siinä on onnistuttu Padasjoellakin. Nupponen huomauttaa, että tilannetta pitäisi verrata kuntaan, jossa tehtävän kuvat ovat suurin piirtein samanlaiset. Johtavien virkojen yhdistäminen johtaa helposti siihen, että tarvitaan lisää väliportaan johtajia. Esimerkiksi Padasjoella työskentelee erikseen hyvinvointijohtaja.