TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
KIRJAN KANNESSA sotilaspukuun pukeutunut nuori mies katsoo päättäväisesti eteen päin. Kuvaa otettaessa ei parikymppinen Matti Jaakkola – Keinuhongan Matti – osannut arvatakaan, kuinka värikkäät vuosikymmenet häntä odottaisivat. Ajatuksena oli vain päästä kotitilalle töihin, auttamaan isää.
– Mutta aika monessa on elämässä tullut oltua mukana, Jaakkola totesi esiteltyään tänä vuonna ilmestynyt elämäkertaansa Kuhmoisten kirjastolla lokakuun lopussa.
Verkoille piti päästä. Olimme varmistaneet etukäteen, että verkoissa on kalaa.
KEINUHONGAN TILA sijaitsee Padasjoella Auttoisten kylässä. Siellä koko ikänsä asuneesta Jaakkolasta tuli aikanaan osittain kuhmoislainen, kun Terttu-sisko solmi naimakaupat naapuripitäjään vuonna 1955.
– 12 vuoden aikana olin paljon Kuhmoisissa, Jaakkola kommentoi.
Auttoisilla aloitettiin kylätoiminta 1970-luvun lopulla – ensimmäisten joukossa Suomessa. Ensimmäiseksi kylänvanhimmaksi valittiin itseoikeutetusti Jaakkola. Seuraavalla vuosikymmenellä Auttoinen sai kansainvälistä kuuluisuutta, kun Ranskan televisiossa esitettiin Itämeren maiden historiaa, kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevä dokumentti.
– Meillä oli kova kilpailu erään pohjanmaalaisen kunnan kanssa. Siellä kuvausryhmän ohjaajaa vietiin helikopterilla, mutta me veimme häntä kirkkoreellä. Tarjosimme hämäläispitopöydän, pelimannit olivat soittamassa. Ohjaaja halusi hiihtääkin, vaikka ei ollut koskaan hiihtänyt. Verkoille piti päästä. Olimme varmistaneet etukäteen, että verkoissa on kalaa, Jaakkola muisteli.
Ranskalaisen ohjaajan vierailu Auttoisilla oli merkittävämpi kuin tasavallan presidentti Mauno Koiviston vierailu. Vaikka kyllä sitäkin järjesteltiin niin, että toukotyöt lykkääntyivät.
– Kunnanjohtaja soitti ja kertoi, että Koivisto olisi tulossa käymään ja haluaisi ruokailla maatalossa. Vastaus piti antaa seuraavana aamuna ja aikaa vierailuun oli kaksi viikkoa. Oli sekin jännä paikka, kun vilkkuautoja alkoi tulla pihaan. Koivisto oli mukava ja kyseli, että onko toukotyöt tehty. En voinut sanoa, että kaksi viikkoa en mennyt vähän muissa hommissa, Jaakkola kertoi.
JAAKKOLA ON urheilumies ja häärinyt taustapiruna, kun Padasjoki on kehittänyt Kullasvuoren aluetta ja rakentanut uimahallin.
– Sanoin, että ei tänne mitään hyppyrimäkeä tarvita vaan uimahalli. Siitä innostuttiin kovasti, mutta rakennuspaikan määräsi pankki. Minä olisin halunnut sen koulun viereen, Jaakkola harmitteli.
Padasjoen yrityksessä Jaakkola toimi sekä sihteerinä että puheenjohtajana. Samaan aikaan hän oli SVUL:n Lahden piirin johtokunnan sekä Lahden piirin yleisurheiluajaoston jäsen.
Kotitila on työllistänyt, mutta on Jaakkola ehtinyt myydä eläkevakuutuksiakin. Alan mies kun oli, osasi hän kaupata vakuutuksia viljelijöille. He saavat vähentää vakuutusmaksun verotuksessa
– Moni kehui jälkeenpäin, että hyvä kun vakuutuksen kauppasin. Myin niitä niin paljon, että sain palkinnoksi ulkomaanmatkan, Jaakkola muisteli.
Kotimatka Lanzarotelta Seutulaan kului lentokoneen ohjaamossa, kapteeni kun sattui olemaan oman kylän tuttuja.
Padasjoen kunnalliselämästä saisi kyllä melkoisen tarinan. Joskus on joutunut painimaankin.
JAAKKOLA ON ollut monessa mukana, mutta yhteen hommaan hän ei ole ikinä suostunut lähtemään – ehdolle kunnanvaltuustoon, joskin on muuten ollut aktiivinen paikallispolitiikassa.
– Padasjoen kunnalliselämästä saisi kyllä melkoisen tarinan. Kaikenlaista on ollut, ja joskus on joutunut painimaankin.
Keinuhongan tilalle tehtiin sukupolven vaihdos 1995. Jaakkolan tahtia se ei hiljentänyt, vaan mies on edelleen tuttu näky kotitilallaan. Kirjassa ääneen pääsevät myös tilaa isännöivät Matin poika Kalle sekä hänen puolisonsa Suvi.
– Ihmettelin, kun noinkin paljon sain tekstiä aikaiseksi. Kirjoittaminen ei ole minulle helppoa. Aikanaan piti ruvata pitämään palstaa Padasjoen Sanomissa, mutta kaksi kirjoitin ja totesin sen jälkeen, että ei tästä tule mitään. Onneksi olin vuosien varrella jotain kirjoittanut muistiin, Jaakkola iloitsi.
– Toiseenkin kirjaan voisi löytyä ainekset, mutta en minä taida.
