KYSYMYKSET & KUVA KATJA SIRVIÖ
Pertti Keskinen tunnetaan Harjunsalmella tiemiehenä, kylärenkinä sekä laavuisäntänä. Heinäkuun alussa 80-vuotissyntymäpäiviään juhlinut Keskinen muistaa häkellyttävän hyvin vuosilukuja ja ihmisten nimiä elämänsä varrelta. Sen, mitä hän ei muista, voi tarkistaa hänen vuosikymmenien ajan keräämistään leike- ja päiväkirjoista sekä valokuva-albumeista.
Miten juhlit 80-vuotissyntymäpäivääsi?
– Sunnuntaina täällä Harjunsalmella olivat käymässä Jyväskylästä vaimoni, tyttäreni sekä hänen kumppaninsa. Maanantaina, kun oli varsinainen merkkipäivä, olimme laavulla. Naapureiden, tuttujen ja kavereiden kanssa grillasimme makkaraa, lihapyöryköitä ja broileria. Joimme kahvia ja viinipullokin oli matkassa.
– Vaikka perhe asuu Jyväskylässä, minä en siellä juuri käy kuin silloin tällöin asioita hoitamassa.
Synnyit Kuusamossa vuonna 1946, mutta muutitte sieltä pois, kun olit kahden vanha. Mitä muistat lapsuusajastasi?
– Muutimme Kirkkonummelle 1948. Siellä isä hoiti Siikajärven puutarhaa. Äidin pestessä mattoja laiturilla Siikajärven rannalla minä luiskahdin laiturilta veteen. Äiti sai minut vedestä ylös, mutta ehkä tuosta jäi kammo vettä kohtaan, enkä ole vieläkään kovin hyvä uimari.
– Kirkkonummelta muutimme Mynämäelle, sieltä Pyhärantaan ja Kodisjoelle lähelle Raumaa. Isä olisi saanut Raumalta pankinjohtajan paikan, mutta 1953 muutimme Kuhmoisiin ja isäni alkoi viljellä kotitilaansa.
Kuhmoisiin muutettuanne sinulla alkoi koulutaival. Tykkäsitkö käydä koulussa?
– En tykännyt. Kansakoulua kävin viisi vuotta Harjunsalmella, sen jälkeen siirryin oppikouluun kirkolle. Kielet eivät menneet millään päähän, ja vaikka kävin oppikoulua neljä vuotta, niin pääsin vain kaksi luokkaa eteenpäin. Lopulta minun piti tenttiä viimeiset vuodet läpi ja pääsin sata päivää kestäneeseen jatkokouluun.
Millaista oli nuoruus Harjunsalmella ja Kuhmoisissa?
– Maatilalla tehtiin tietysti paljon töitä. Meillä oli lehmiä, sikoja ja hevonen, ja iltahämärissä ajetut heinänhakureissut ovat jääneet mieleen. Kavereiden kanssa pelasimme jalkapalloa, lentopalloa sekä jääkiekkoa ja laskimme Käpylän soramontun jyrkkiä rinteitä alas suksilla.
Opiskelit maanrakennusteknikoksi ja päädyit valtion pitkän ja kapean leivän ääreen. Millaista oli työskennellä apulaistiemestarina Kuhmoisissa?
– Aloitin hommassa 1976. Minun esimieheni oli tiemestari Eero Heikkilä, mutta kymmenkunta teitä kunnossa pitävää miestä olivat minun alaisiani. Ajelimme teitä päivittäin ympäri ja pidimme ne kunnossa. Apulaistiemestarillakin oli lapio autossa täytettäviä kuoppia varten. Päivystimme siltä varalta, että teitä piti lähteä suolaamaan ja teimme pieniä muutoksia ja parannuksia muun muassa Puukkoisille ja Päijälään meneville teille.
– Kuhmoisten tiemestaripiiri lopetettiin 1982, vaikka meille oli vasta luvattu, että niin ei tapahdu. Sen jälkeen olimme vielä neljä vuotta Jämsän tiemestaripiirin sivutukikohta. Kun se loppui, perheemme muutti Jyväskylään, mutta jatkoin samoissa töissä. Vuonna 2005 Tielaitokselta irtisanottiin paljon työntekijöitä tuotannollisista syistä ja minä jäin eläkkeelle. Samalla muutin kirjani takaisin Kuhmoisiin.
Toimit aktiivisesti Harjunsalmen kyläyhdistyksessä. Millainen kylä Harjunsalmi on?
– Täällä on asukkaita hieman alle 60, mökkiläisiä 155. Toiminta on latistunut, eikä enää tehdä esimerkiksi patikointiretkiä, eikä onkikilpailuihin saada osallistujia.
– Olin kyläyhdistyksen hallituksessa vuosina 2017-2021. Vuonna 2018 pystytimme laavun lähelle Iso-Pihlajajärveä. Parhaimmillaan siellä on käynyt 350 henkeä vuodessa, viime vuonna kävi vain sata.
Yksi kommenttiKommentoi
Korjauksia ja täsmennyksiä 15.7 käytyyn 80v juttuuni : Otsikossa mainittiin että pidin autossa lapiota, se oli minulla mukaan v 1976-1986 ollesani kunnossapidosssa. Pääosan työstäni toimin kuitenkin suunnittelijana, jolloin ei ollut mukana lapiota. ( Tein 90-luvulla viiteen kohteeseen tiesuunnitelmia, Kuhmoisten kirkolle , mm silloisen vt4 eteläinen risteyksen muutos ja siitä kev.liikenteen väylä urh. kentälle saakka. ) Millainen on Harjunsalmen kylä: Jutussa mainittiin että asukaita olisi alle 60 ja mökkiläisiä 155. Pitää olla että vakinaisia talouksia on suunnilleen se määrä ja mökkitalouksia on noin tuo määrä. Tekemäni kylän väetön kartotuksen mukaan Harjunsalmen entisellä kolupiirialueella on tätä nykyä noin 95 ja vapaa-ajan taloja noin 151. ( Niiden henkilömäärä on ainakin kaksinkertainen ? ) Kunnosapitoparannuksista: Puukoisten tielle tehtiin tielinjaksen muutos, alkaen Hirsivalkaman sillan kohdalta. olin siinä mukana, sen linjausta suunniteltaessa . Rakentamisen toteutti rakennustoimiala. päällkkkönä oli Jouni Kaisanlahti. " Hän tuli keran tiem. tstoon ja soitti jollekin ja tivasi että onko ko.linjalta ollut kaadettavaksi määrätty puu jo kaadettu!" Päijälän tiellä on ennen Hahmajärveä oli pehmeä suon kohta , jota "pähkäiltiin jo kunnossapitoaikanapitä sille voisi tehdä ? Korjaaminen taisi kuitenkin jäädä vasta siihen kun tielle tehtiin muutenkin isompi remontti. ( Ten jonkinlaista kevyttä suunnitelmaa muuallekin ko. tielle .) Vain minä muutin v 1986 Jyväskylään, kun esimieheni ins. Risto Huvila hommasi työpaian suunnittelutoimialalta ja seuraava työmaani oli maastosuunittelutstossa vt 18 suunn. Multialla . Vaimo asui oli jo Jyväskylässä ja tyttäremme Tuula syntyi marraskuussa samana vuonna, olin samaan aikaan viikon kertausharjoituksissa Kuoreveden Hallilla. ( Jossa oli vielä silloin lennoston varuskunta. ) Ystävällisin terveisin Pertti Keskinen , Haikupohjantie 46, puh 0466534871