Maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen 325-tiestä: ”Se on ihmisten arkea ja sen täytyy toimia”

TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ

MAAKUNTAJOHTAJA Ruut-Maaria Rissasen vieraillessa Kuhmoisissa keskustelun pääpaino oli paitsi Päijänteen tarjoamissa mahdollisuuksissa myös kulkuyhteyksissä, erityisesti Kangasalle vievässä tiessä numero 325.

– Se on ainoa Tampereelta itään päin suuntautuva seututie. Kangasalta lähdettäessä siellä on hyvin hoidettua pätkiä ja uutta asvalttia, mutta Kuhmoista lähestyttäessä se muuttuu kärrytiemäiseksi, kunnanjohtaja Sami Ylipihlaja kuvaili tietää Rissasen vieraillessa Kuhmoisissa torstaina 10. syyskuuta.

Omat haasteensa tuovat tien numero 325 vaihtelevat hoitourakkarajat sekä talvihoitoluokitukset.

Rissanen kertoi tapaamisen jälkeen puhelimessa allekirjoittavansa paikallisten huolen kyseisen tien kunnosta.

– Se on arjen toimivuuden kannalta, esimerkiksi terveyspalveluiden sekä yrityksiin liittyvien kuljetusketjujen kannalta oleellinen suunta. Se ei ole vain kuriositeetti, vaan ihmisten arkea ja sen täytyy toimia ja kulkemisen pitää olla turvallista.

Rissasen mukaan Pirkanmaan liitossa on kaavoitusta tehdessä toki huomioitu tien olevan keskeisin reitti Tampereelta itään kohti Kuhmoista, mutta sen rooli ja kunto on jatkossa tunnistettava paremmin esimerkiksi elinvoimakeskuksen asiakirjoissa.

KUHMOISTEN LIITTYESSÄ Pirkanmaahan avautuivat maakunnan portit Päijänteelle. Kunnanjohtaja Ylipihlaja halusikin maakuntajohtajan vieraillessa kunnassa keskittyä puhumaan myös siitä, mitä Päijänne voisi Pirkanmaalle tarjota.

– Päijänteen matkailupotentiaali on mieletön, ja se on vielä vahvasti alikäytetty resurssi. Se voisi kilpailla Saimaan ja ehkä Lapinkin kanssa niillä erityispiirteillä, mitä Suomesta halutaan nähdä: puhtaat vedet, autiot rannat, luonto ja hiljaisuus, Rissanen totesi.

Vireillä olevasta Kuhmoisten ja Sysmän välisestä lauttaliikenteestä kerrotaan lisää tuonnempana, mutta yksi Ylipihlajan ideoista liittyi Päijät-Hämeen puolella sijaitsevaan Päijänteen kansallispuistoon.

– Mitä, jos meilläkin olisi liittää joku alue siihen? Se olisi yksi keino saada kansallispuiston aluetta haltuun. Päijänteen kansallispuisto poikkeaa muista kansallispuistosta ja se on suosittu, Ylipihlaja ideoi.

Rissanen ei pidä ajatusta lainkaan mahdottomana, sillä Metsähallitus mieluummin laajentaa olemassaolevia kansallispuistoja kuin perustaa uusia.

– Toki pitää miettiä, että onko edellytyksiä mahdollisesti liitettävän alueen suojeluun. Mutta idea ei ole huono, siinä Kuhmoisten puolella on hienoja saaria.

Olisi tärkeää, että pienetkin yrittäjät pystyisivät tarjoamaan palveluita loppukesästä, kun matkailijat vielä liikkuvat.

Ruut-Maaria Rissanen

KESKUSTELU MATKAILUN tarjoamista mahdollisuuksista jatkui iltapäivällä Päijänteelle suuntautuvalla risteilyllä. Rissasen mukaan keskustelua käytiin matkailusesongin pidentämisen mahdollisuuksista elo-syyskuulle sekä yhteistyön merkityksestä.

– Olisi tärkeää, että pienetkin yrittäjät pystyisivät tarjoamaan palveluita loppukesästä, kun matkailijat vielä liikkuvat. Ja kun matkailijoita saadaan tänne tulemaan, niin heitä tulisi palvella aidosti yhdessä ja ilman kateutta, Rissanen kertoo.

Hänen mukaansa keskustelua käytiin myös siitä, kuinka paikallisesti pitää nähdä vaivaa, jotta matkailualan yhteistyön saa ketterästi pyörimään, ja että matkailijoille pystytään tarjoamaan heille räätälöityjä palveluita.

FAKTA: Nämäkin mainittiin
Kuhmoisten muhkuraisuus, sadat järven ja kymmenen eripuolille ripoteltua kylää.
Lummene-järvi, sen yhteys Lumene-kosmetiikkafirmaan ja mahdollisuus yhteistyöhön.
Lakeland Villages -matkailukonsepti ja alueen 12 000 kesäasuntoa.
Maakuntaan suunniteltujen isojen tiehankkeiden merkitys Kuhmoisille.
Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen kanssa käytävät kahdenväliset kehittämiskeskustelut 325-tiestä.
Joukkoliikenneyhteydet.
Maakunnan reuna-alueiden kuntien keskinäinen yhteistyö.
Isojärven kansallispuistosta huolehtiminen.
Pirkanmaan liiton tehtävä eduskuntavaalien alla – millaista viestiä viedään ehdokkaille ja kansanedustajille.

FAKTA
Pirkanmaan liitolla on kolme päätehtävää.
Maakuntakaavoitus. Yleispiirteisellä tasolla laaditaan linjoja maankäytön suunnittelulle yli kuntarajojen.
Aluekehitys. Liiton kautta kulkevat Euroopan aluekehitysrahastosta saatavia rahoituksia, joita liitto voi suunnata yrityksille tai julkisille toimijoille. Esimerkiksi Lakeland villages -matkailukonseptia on rahoitettu näin.
Edunvalvonta ja vaikuttaminen. Liitto pyrkii vaikuttamaan sekä kansallisesti että EU-tasolla siihen, että tehdyt päätökset olisivat suotuisia Pirkanmaan ja sen kuntien näkökulmasta.