TEKSTI KATJA SIRVIÖ
POLITIIKAN TEKEMINEN on muuttunut kärkeväksi kaikkialla, väittää kuhmoislaislähtöinen Elina Järvenpää. Järvenpää on Tampereen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Tampereen kaupunginvaltuusto on ehtinyt kokoontua tänä syksynä kerran – aivan kuten Kuhmoisten kunnanvaltuustokin. Keväällä alkanut keskustelu valtuutettujen käyttäytymisestä ja valtuuston pelisäännöistä jatkui, ja käyttöön otettiin repliikkipuheenvuorot. Minuutin mittaisella repliikillä saattoi vastata edelliseen puheenvuoroon tai oikaista sitä, mutta ei voi esittää päätösehdotuksia tai kannatuksia.
Yle ihmetteli jo maaliskuussa, mitä tapahtuu Tampereen valtuustossa. Uutisen mukaan siellä turhaudutaan ja riidellään. Ilmapiiri on kireä, keskustelu rönsyilee ja asian vierestä käytetään useita puheenvuoroja niin, että sivustaseuraajan on vaikea pysyä kärryillä siitä, mistä oikeasti päätetään. Riitelyyn kuluu aikaa ja se turhauttaa, uuvuttaa ja surettaa valtuutettuja.
– En pidä minkään paikkakunnan valtuustoa erityistapauksena tässä asiassa. Keskusteluun kärkevyys ja sensaatiohakuisuus liittyvät laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen ja huomiotalouteen. Osa valtuutetuista puhuu valtuustosaleissa enemmän omille sosiaalisen median seuraajille kuin muille valtuutetuille, Järvenpää sanoo.
Hän itse ei halua olla osa kuvailemaansa kehityssuuntaa, vaan vaalii hyviä keskusteluyhteyksiä muihin poliittisiin toimijoihin ja ryhmiin. Jos Järvenpäältä kysyy, mikä tekee hänestä hyvän valtuutetun, kuuluu vastaus seuraavasti:
– Minulle vastaavat puhelimeen viranhaltijat sekä toimijat kaikissa poliittisissa ryhmissä ja kuuntelevat, mitä minulla on sanottavana. Jos puhuu voimakkaasti vain omille seuraajille, ei kuuntele aidosti muita, ja poliittinen toiminta on kärkästä sekä tarkoitushakuista, niin sitten puhelimeen ei vastata, Järvenpää toteaa.
– Omaa vaikuttavuuttaan politiikassa on tosi helppo heikentää käyttäytymällä huonosti.
Suomi ei ole kauhean hyvin tunnettu maa, mutta meistä ajatellaan pääsääntöisesti hyviä asioita.
JÄRVENPÄÄ KIRJOITTI ylioppilaaksi Kuhmoisten lukiosta vuonna 2015. Politiikkaharrastus – kuten hän itse sanoo – ei ollut tietoinen ja suunniteltu valinta. Toisin kuin ura ulkoministeriössä.
– Perheessäni ihmiset ovat olleet aktiivisia ja monessa mukana. Kotikylässäni Pihlajakoskella tehtiin yhdessä asioita, ja politiikkakin on vain yksi tapa tehdä asioita yhdessä.
Lukion jälkeen Järvenpää lähti Tampereelle opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa. Jo opintojen alkuvaiheessa hän huomasi kiinnostuneensa erityisesti maakuvista – siitä, mitä muista maista kansainvälisesti ajatellaan ja miten siihen voidaan vaikuttaa.
Nyt Järvenpää työskentelee ulkoministeriön maakuvayksikössä. Käytännössä hän seuraa sitä, mitä Suomesta kansainvälisesti puhutaan, millainen maine Suomella on, ja mikä siihen vaikuttaa.
– Suomi ei ole kauhean hyvin tunnettu maa, mutta meistä ajatellaan pääsääntöisesti hyviä asioita.
Kuluva vuosikymmen on tehnyt Järvenpään mukaan Suomen maakuvalle hyvää. Suomen tapaa hoitaa koronakriisi ihailtiin maailmalla. Sanna Marin oli erottuva hahmo pääministeriaikanaan, ja Nato-prosessi toi Suomelle kansainvälisesti suurimman näkyvyyden maan mittaushistoriassa.
KUHMOINEN ON Järvenpäälle edelleen tärkeä. Hän kuvailee itseään kotiseuturakkaaksi ihmiseksi, vaikka kotipitäjä nuorena näyttikin siltä, että täältä löytyy vain vettä ja puita.
– Nykyään osaan arvostaa sitä paljon.
Politiikan saralla Järvenpää kieltäytyy tekemästä viisivuotissuunnitelmia. Kymmenen vuotta kestänyt ura kaupunkipolitiikassa on ollut sattumista toiseen siirtymistä ja opettanut, että koskaan ei tiedä, mitä ovia aukeaa. Ensi kevään eduskuntavaaleissa Järvenpää ei ole ehdolla.
Ja vaikka tämäkin juttu alkoi puheella politiikan ikävistä lieveilmiöistä, haluaa Järvenpää huomauttaa, että se ei ole hänen näkökulmansa vaikuttamiseen.
– Mietin hirveän vähän tähän liittyviä haasteita tai toimintaympäristöä. Olen ongelmanratkaisija ja tykkään oppia uusia asioita. Ikävät keskustelut ovat vain pintaraapaisu siitä, mitä politiikan tekeminen oikeasti on, eikä tilanne ole niin synkkä, kuin mitä voisi luulla.
