TEKSTI & KUVA RISTO OJALA
PERJANTAINA 21. elokuuta Puukkoisten Maamiespirtin piha oli täynnä kotailtamiesten autoja. He olivat tulleet nauttimaan kylän kulttuurisadosta, erityisesti kylän keskuksessa Päivölässä asuneen näyttelijä Ahti Haljalan (1924–2005) elämäntyöstä. Siitä kertoi Heikki Haljala – joka ei ole Ahtin sukua.
Ahtin sukujuuret Puukkoisten Haljalassa ulottuvat 1500-luvulle. Isä oli metsätyönjohtaja Toivo Haljala ja äiti kunnan kätilö. He rakennuttivat Päivölän, joka valmistui 1926 samoihin aikoihin Maamies-pirtin kanssa. Ahti oli isänsä kanssa jo lapsena tukinuitossa ja isoisänsä Kalle Haljalan tilalla maataloustöissä. Hän kävi kansakoulun Puukkoisilla ja keskikoulun Jämsän yhteiskoulussa.
Jatkosotaan hän lähti 19-vuotiaana marraskuussa 1943. Hän haavoittui päähän ollessaan JR44:n ryhmänjohtajana. Siitä tuli käteen pysyvä vamma. Sodan jälkeen hän pääsi 1947 kolmivuotiseen teatterikouluun Helsinkiin. Samalla kurssilla opiskelivat mm. Jussi Jurkka, Mikko Niskanen ja Veikko Sinisalo sekä Helinä Viitanen, josta tuli Ahtin aviopuoliso.
Valmistuttuaan näyttelijöiksi Ahti ja Helinä kiersivät teattereissa eri puolilla Suomea ja viimein 1965 Tampereen Työväen Teatterissa, josta Ahti pääsi eläkkeelle 1987. Ahti tuli tutuksi koko kansalle televisiosarjoissa Rintamäkeläiset 1970-luvulla ja Metsolat 1990-luvulla. Ne kuvasivat pienviljelijäperheen elämää. Edellisessä sarjassa Ahtin puolisoa näytteli Elina Roine ja jälkimmäisessä vaimonsa Helinä. Ahti oli aina roolihahmonsa kaltainen, oma itsensä, ei tarvinnut näytellä.
Ahti vietti vaimonsa kanssa kesät Päivölässä. Puukkoisilla oli vireää harrastajateatteritoimintaa, josta Ahti saattoi saada jo ennen sotia innostuksen näyttelemiseen. Myöhemmin hän ohjasi näytelmiä kylän kesäjuhlilla, muun muassa Kiven Nummisuutarit jossa oli Eskona, 1948 Ministerin koulu jossa myös näytteli itse ja 1955 Agapetuksen Kaikenlaisia vieraita.
Talvisin kylässä on ollut pisimmillään 40 kilometriä pitkä latuverkko.
ENTINEN SUOMEN halki kulkeva valtatie 4-tie kulki Puukkoisten kautta kansallismaisemissa, jotka vetivät myös kylälle taiteilija Pekka Halosen. Valtatien siirto 1950-luvun lopulla kulkemaan Harjunsalmen ja Arvajan kautta hiljensi Puukkoisten kylää ratkaisevasti. Kuitenkin osa linja-autoista kulki vielä Puukkoisten kautta.
Vakituisia asukkaita Puukkoisilla on vajaat 50, kesäasukkaita noin 500. Kyläyhdistys on edelleen puuhakas, erityisesti Maamiespirtti on täynnä kesä- ja syystapahtumissa. Talvisin kylässä on ollut pisimmillään 40 kilometriä pitkä latuverkko. Kylän ylpeys on sata vuotta sitten rakennettu Maamiespirtti.
HANNU KOSKINEN aloitti tilintarkastajana 70-luvun alussa, ja 80-luvun lopussa hän siirtyi säästöpank-kitarkastukseen. Niihin aikoihin alkoi pankkikriisi. 90-luvulla hän aloitti maailmanlaajuisessa Deloitte-tilintarkastusyhtiössä, jolla on 400 000 työntekijää, joista Suomessa lähes tuhat. Hän oli riskienhallinnasta ja laadunvalvonnasta vastaava partner.
Koskinen toimi KHT-yhdistyksessä tilintarkastajien edunvalvonnassa ja oli hallituksen jäsen useita vuosia, puheenjohtajana vuoden. Hän kertoi Kotaillassa tilintarkastajan työstä: tilintarkastuksen laadusta ja valvonnasta, koulutuksesta ja määrävälein tehdyistä laadunvalvontatarkastuksista.
